Persberichten: II.2 (Finland)

Helsinki Frostbiten matka koripallon saralla alkoi kaudella yksi Suomen korkeimmalla sarjatasolla.
Tämä ei tosin ollut pelillisesti, vaan maksullisesti ansaittu paikka huipulla.
Korkeimmalta sarjatasolta aloittaminen ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö Frostbite ottaisi menestystä lajissa vakavasti. Päinvastoin, odotuksen olivat Frostbite leirissä erittäin korkealla.

Ensimmäinen kausi osoittautui kuitenkin jo kättelyssä varsin haasteelliseksi. Syiksi voidaan mainita managerin puutteelliset tiedot lajin taktisista ominaisuuksista, sarjan muiden managerien kokemus ja taito sekä osittain huono tuuri. Kaikki eivät kättelyssä saaneet samantasoisia joukkueita, mutta kyllä tärkeimmät syyt silti olivat Frostbiten managerissa itsessään sekä kilpailijoiden taidoissa.
Huonoa tuuria oli osittain kaikilla jossain kohtaa pilottikautta.
Ainakaan Frostibe leirissä ei nähty yhtäkään vakavaa loukkaantumista kauden aikana.

Kansallisessa Cupissa tuli noutaja vastaan jo ensimmäisellä kierroksella. Runkosarjan päätteeksi Frostbite sijoittui konferenssinsa viidenneksi ja edessä oli karsintasarja.
Tässä kohtaa viimeistään alkoi olla selvää, että korkeimmalla sarjatasolla pelatakseen tulee paikasta taistella. Ne jotka paikan tässä kerhossa ansaitsevat, anastavat loppupeleissä ennemmin tai myöhemmin.

Karsintasarjassa joukkue taisteli, sijoittuen toiseksi. Kauden lopullinen sijoitus oli siten kymmenes ja paikka sarjassa I.1 säilyi.

Toinen kausi alkoi ja jo hyvin aikaisessa vaiheessa selvisi, että edessä oli jälleen taistelu sarjapaikan säilyttämisestä. Tällä kertaa joukkue putosi kansallisesta cupista kierroksella kaksi ja runkosarjan päätteeksi Frostbite majaili konferenssissaan sijalla seitsemän.
Edessä oli jälleen karsintasarja. Tällä kertaa joukkueen selkäranka kuitenkin katkesi ja karsintasarjan neljäs sija vei karsintaotteluihin II.2 sarjan kakkosta, Valkealan Kajoa vastaan.
Kajo vyöryi korkeimmalle sarjatasolle jättäen Frostbiten jalkoihinsa.

Frostbite oli pudonnut sarjaan II.2.

Näihin aikoihin joukkueen manageri poistui joukkueensa peräsimestä. Kauden aikana joukkueen perään ilmestyi risti. Helsinki Frostbite oli poistumassa koripallomaailmasta lopullisesti.
Konferenssissa tuli oletetusti sija kahdeksan pudotus kohti kuolleiden joukkueiden kerhoa alkoi muistuttaa vapaapudotusta.

Kauden 3, sarjan II.2 karsintasarjan lähestyessä loppua Helsinki Frostbite oli menettänyt yllättävästi inhottavan lisän nimestään. Risti poistui.
Manageri otti vanhan joukkueensa haltuun ja alkoi huoltaa kauden aikana tapahtuneita ”vahinkoja”.

Tästä alkaa Frostbiten uusi aikakausi.

Tiedotteen kirjoitushetkellä Frostbiten putoaminen kolmannelle sarjatasolle on varmistunut.
Joukkueen katseet ovat jo ensi kaudessa, mutta jäljelle jääneet karsintasarjan pelit koitetaan voittaa. Tämä tosin lähinnä vain managerin kasvojen pesua peilin edessä.

Kauden verran menetetty aika joukkueen parissa kirvelee kehitystä ajatellen, mutta sen kanssa on elettävä.
Joukkueen runko on kasassa eikä siihen ole luvassa muutoksia. Pääpaino on siirtynyt junioreihin ja hetkeen jolloin nuoret lupaukset syrjäyttävät nykyisen aloituskentällisen lopullisesti.
Oheistiloissa panostus on odotetusti juniorityössä sekä tätä tukevassa harjoittelussa. Koska lupaukset koitetaan pitää talon sisällä, on myös talous suurennuslasin alla hallintokeskuksen muodossa.

Edellä mainittujen prioriteettien perässä tulee ”Northern Lights Center” areena, joka nähdään myös merkittävänä osana joukkueen lähitulevaisuuden investointeja.

Joukkueen taktinen osaaminen on hieman parantunut pilottikaudesta, mutta oppiminen jatkuu ja menestyvät joukkueet ovat oppikirjoja.

Ensi kaudella nähdään kykeneekö Frostbite kääntämään kurssin alkaen työstää tietään takaisin sarjaan I.1. Sarjaan, jonne paikat ansaitaan.

---

---